Kannatusyhdistyksen kokouksessa asialistalle tuli yllättävä asia toukokuussa 2025: voisimmeko ryhtyä huolehtimaan Vetelin lukion ensimmäisen rehtorin, Eero Veijo Hoffrenin (1927-1961) haudasta, joka sijaitsee Vetelin hautausmaalla, lähellä kirkkoa. Vuonna 1961 äkillisesti kuolleen Vetelin lukion ensimmäisen rehtorin hauta oli noussut puheenaiheeksi Vetelin kunnollinen keskikoulu 1945-1974 -nimisessä Facebook-ryhmässä. Keskustelun aloitti rehtorin 81-vuotias serkku Malla Korvenranta julkaisemalla ryhmässä rehtori Eero Hoffrenin oman ylioppilaskuvan ja tekstin:
”Hei, tässä serkkuni Eero Hoffrenin yo-kuva. Hän toimi rehtorina siellä lyhyen aikaa. Eero piti koulusta, sen oppilaista ja olisi varmaan halunnut toimia koulun parhaaksi vielä pitkään, mutta sydän päätti toisin. Vuonna 1961 hän menehtyi vain 34-vuotiaana. Terveisin Malla Korvenranta.”
Tästä päivityksestä virisi keskustelu ja muistelu Eeron ajasta rehtorina sekä hänen haudastaan. Entistä saksan opettajaa ja rehtoria muisteltiin lämpimästi ja entiset oppilaat kertoivat huolehtineensa haudasta, luokkakokouksessa oli käyty haudalla muistelemassa entistä opettajaa lämmöllä. Vetelin lukion nykyinen rehtori Petri Saari oli lukenut keskustelun toi asian kannatusyhdistyksen kokoukseen mietittäväksi: otammeko haudan hoidettavaksemme jatkossa, kun edesmennyt rehtori oli nuorena kuollessaan myös perheetön, ja muualta kotoisin olevalla ei sukulaisiakaan ole lähellä. Vetelin lukion kannatusyhdistys ei ole kovin varakas, suhteellisen tuorekin ja toimimme tietysti pääasiassa nykyisten lukiolaisten ja tulevien lukiolaisten eduksi. Voiko tätä velvollisuutta kuitenkaan ohittaa? Päätimme kokouksessa hoitaa haudan ainakin nyt tänä vuonna ja katsomme, miten voimme jatkossa olla tätä asiaa edistämässä. Vetelin lukion kannatusyhdistyksen toiminta on normaalisti jotain ihan muuta kuin haudan ylläpitoa: kannatusyhdistys tukee Vetelin lukion nykyisiä oppilaita vuosittain stipendein ja pienin hankinnoin, meillä on tahtotila kehittää edelleen Vetelin lukion oppilaiden mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan, kuten opintomatkoihin (tästä lisää myöhemmin tänä vuonna), kannatusyhdistys mahdollistaa myös erilaiset tempaukset, kuten oppilaiden sponsoreiden keruun huppareita ja muuta pientä toimintaa varten, mihin tarvitsee virallisen tien kerätä ja käyttää rahaa. Tarvitsemme tukijoita ja kannatusta tähän perustoimintaan, joka vuonna 2020 perustetussa yhdistyksessä on alkanut pienin askelein.
Kokouksen jälkeen kävimme haudalla, joka on nyt saanut orvokit ja Vetelin Leijonat lahjoitti avustuksena 100 EUR avustuksena haudan hoitamiseen. Tarina jäi kuitenkin vielä kiinnostamaan: kuka oli Eero Veijo Hoffren ja mistä hän Veteliin tuli? Kannatusyhdistykseen kuuluva Anne Puumala antoi vinkin, että kirjassa ”Koulutietä 50 vuotta – Vetelin lukio 1956-2006” löytyy tietoa entisestä rehtorista. Seuraavana viikonloppuna innostuin lukemaan koko kirjan ja myös tiedot, mitkä entisestä rehtorista löytyivät. Kirjassa entistä rehtoria kuvattiin tiukkana kurinpitäjänä hyvänä saksan opettajana, jonka erikoisuutena oli, että saksan opetus tapahtui kokonaan saksaksi. Kirjassa perfektionistiksikin kuvattu opettaja vaikutti tiukalta ja vaativalta. Facebookissa entiset oppilaat kuvasivat häntä sanoilla ihana, charmikas, kunnioitettu. Päätin vielä kysyä Eeron serkulta, Malla Korvenrannalta hänen muistojaan Eerosta ja lähetin hänelle myös kirjan teksteistä kuvan. Malla vastasi viesteihini pitkästi ja kertoi omia muistojaan Eerosta, eli Veijosta, joksi sukulaiset häntä kutsuivat. Malla ei ihan tunnistanut serkkuaan kirjan kuvauksesta tiukkana perfektionistina, vaikka pitikin Eeroa tomerana ja Vetelin lukiolle omistautuneena rehtorina. Eero syntyi Kuopiossa 23.2.1927 työläisperheeseen ja hänellä oli nuorempi veli Esko. Eero oli Iisalmen lyseossa 1-2 luokalla vuosina 1940-41 ja tuli Kuopion lyseon 4. luokalle Rovaniemen lyseosta ja ylioppilaaksi vuonna 1948. Eeron äiti oli kuollut syöpään vuonna 1947. Eero valmistui filosofian kandiksi 1956 ja samana vuonna tuli Vetelin lukion ensimmäiseksi rehtoriksi. Eero oli itse kertonut serkulleen olevansa Suomen nuorin rehtori. Tarina ei kerro, miten hän päätyi Veteliin, mutta ehkä joku tämän lukijoista voi tietää? Eerolla oli myös puoliso Saara, joka myös asui Vetelissä Eeron kanssa mutta ei jälkikasvua. Olisi mukava, jos tarina täydentyisi, vaikka tähän tekstiin kommentoimalla voit kertoa omia muistojasi.
Vetelin lukiolla on mielenkiintoinen, pitkä historia ja moni on erityisen iloinen siitä, että toiminta ja tarinat jatkuvat. Tänä vuonna Vetelin lukion tuoreet ylioppilaat käyvät ylioppilasjuhlan jälkeen sankarihautojen lisäksi Vetelin lukion ensimmäisen rehtorin, nuorena kuolleen Eero Hoffrenin haudalla kunnioittamassa hänen muistoaan.
Vetelin lukion kannatusyhdistyksen jäseneksi voi liittyä nettilomakkeella tai ilmoittamalla vastaavat tiedot sähköpostitse yhdistyksen sihteerille petri.saari@veteli.fi ja maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille. Vuosittainen jäsenmaksu on 20 euroa tai ainaisjäsenmaksu 200 euroa. Jäsenmaksu maksetaan tilille:
VETELIN LUKION KANNATUSYHDISTYS ry
FI07 5512 0020 0381 05
Viitenumeroa ei toistaiseksi käytetä. Viesti vastaanottajalle -kenttään jäseneksi liittyjän nimi. Jäsenyytesi hyväksytään, kun olemme saaneet jäsenmaksusi. Hyväksymisestä ilmoitamme sähköpostitse.
Tervetuloa tukemaan toimintaamme!
Keväisin terveisin,
Maria Timo-Huhtala, Vetelin lukion kannatusyhdistyksen puheenjohtaja
Eero oli metsänhoitaja Talvenheimon ystävä ja uskoakseni kävi metsästämässä hänen kanssaan. Koska olin Talvenheimon Mirjan kaveri ja luokkatoveri satuimme joskus olemaan yhtaikaa kylässä siellä. Kerran kun Mirja oli pois koulusta Eero kysyi minulta, mikä Mirjaa vaivaa. Kun sanoin, etten tiedä, hän sanoi :” Et ole veljesi vartija, vai”. Kerran hän sattui olemaan yhtaikaa metsällä veljeni kanssa, olivat kuulemma ampumalla kaataneet joulukuusen Eerolle! Kerran koulun juhlissa olin näytelmässä ( en muista mikä näytelmä oli), mutta näytelmän jälkeen alkoi ”PARIMARSSI” ja Eero läpäytti kaverini pois ja tuli itse marssimaan. Hän kehui, että olin ollut hyvä roolissani ja ihmetteli, kuinka osasin niin paljon ulkoa. Kertoi itse olleensa kerran koulunäytelmäs, mutta hänen ei tarvinnut puhua mitään, ainoastaan kurkistaa kellarinluukusta. Hän oli nääs esittänyt näytelmässä pirua 😄😃 . Saksasta sain kokeissa 7- ja 5-. Kun kolmansien kokeiden palautus tuli, Eero sanoi jokaiselle, joka sai ala-arvoisen – jobinposta ! Minua harmitti, kun lolin varma, että jobinpostia tulee, etenkin kun jäin jakelussa viimeiseksi. Hakiessani kokeen Eero sanoi: ”Höh, mitä murjotat, sait parhaan numeron 9,5!”. Siitä lähtien san kiitettäviä ja todistukseen 9. Eerolla oli tapana päästää meidät osaajat joskus ulos saksantunnilla lentopalloa pelaamaan ja ”höykyttää” eli prepata huonoja tunnilla. Myös meidät opetettiin kumartamaan ja niiaamaan nätisti. Sitä harjoiteltiin tunnin alussa. Sellainen sääntö tuli myös, ettei seiniin saanut nojailla. Olin Seija X:n kanssa järjestäjiä ja kuinka ollakaan, rehtori tuli yllättäen käytävälle, kun nojasimme seinään. Eero sanoi kuuluvasti: ”Mitä te teette?! Nojaatte seinään!!” No tunti jälki-istuntoahan siitä seurasi. 😃😂
Kotini oli kivenheiton päässä koulusta ja meillä oli koko kouluajan Pasi Vesisenaho vuokralaisena. Hän oli ensimmäinen yo Vetelissä. Ennen kirjoituksia Eero ja Saara preppasivat opiskelijoita iltaisin kotonaan. Pasista tuli aikoinaan tuomari ja toimi mm Kokkolassa. Itsestäni tuli Terveydenhuollon hallinnon maisteri ja toimin tutkijana Työterveyslaitoksella. Vuonna 2010 jäin eläkkeelle 65 vuotiaana.
Itse jouduin muuttamaan Porvooseen käytyäni vain 2 luokkaa Vetelin Yhteiskoulua.